Harjuketo on hiekka- ja kangasmaiden keto tai kuiva niitty
 
Harjuketo sijaitsee hiekka- tai kangasmaalla. Harjuketo on kuiva, sillä hiekkapitoinen maa läpäisee vettä. Vesi vie ravinteet kasvien ulottumattomiin. Harjuketo onkin ravinteiltaan karu kasvupaikka. Harjuketoa varjostaa harva männikkö. Mäntyjen neulaskarike happamoittaa maaperää.
Harjuketo on kasvillisuudeltaan matalaa ja harvaa. Aurinkoisissa ja paahteisissa kohdissa viihtyvät kallioketojen kasvit. Varjoisimmissa kohdissa kasvaa kuivan niityn tai kuivan metsäniityn kukkia.
Harjuketo sopii kaikille hiekka- ja sorapitoisille maille, rinnekedoksi tai karuille tieluiskille. Harjuketoa voi varjostaa havupuusto tai rakennukset. Harjuketo saa suoraa auringonvaloa ainakin osan aikaa päivästä.

Harjuketo, kasvikuvat


Ahdekaunokki
Rödklint
Ahomansikka
Smultron
Aho-orvokki
Hundviol
Ahosuolaheinä
Bergsyra
Hietapitkäpalko
Sandtrav

Hiirenvirna
Kråkvicker
Hopeahanhikki
Silverfingerört
Huopakeltano
Gråfibbla
Idänkeulankärki
Ryssvedel
Kalliokielo
Getrams

Kanerva
Ljung
Kangasajuruoho
Backtimjan
Keltamaite
Käringtand
Keltamatara
Gulmåra
Keltasauramo
Färgkulla

Ketokaunokki
Väddklint
Ketoneilikka
Backnejlika
Ketoneilikka
Backnejlika
Keto-orvokki
Styvmorsviolt
Ketosilmäruoho
Vanlig ögontröst

Kielo
Liljekonvalj
Kissankello
Liten blåklocka
Kissankäpälä
Kattfot
Kultapiisku
Gullris
Kurjenkello
Stor blåklocka

Masmalo
Getväppling
Metsänätkelmä
Skogsvial
Mäkikuisma
Äkta johannesört
Mäkitervakko
Tjärblomster
Niittynätkelmä
Ängsvial

Nuokkukohokki
Backglim
Nurmikohokki
Smällglim
Pietaryrtti
Renfana
Pikkutervakko
Fjällnejlika
Rohtotädyke
Ärenpris

Ruisunikko
Rågvallmo
Ruoholaukka
Gräslök
Ruusuruoho
Åkervädd
Siankärsämö
Rölleka
Sikoangervo
Brudbröd

Tähkätädyke
Axveronika
Ukontulikukka
Kungsljus