Alkuperäinen kasvi Kasvia sanotaan alkuperäiseksi, jos se kulkeutunut Suomeen viimeisen jääkauden jälkeen ihmisen toiminnasta riippumatta. Jääkausi päättyi n. 10 000 vuotta sitten. Esimerkiksi ahomansikka
Arkeofyytti Ihmisen tuoma kasvilaji ks. muinaistulokas.
Kaksivuotinen
kasvi		 Kasvi tekee ensimmäisenä kesänä juuristoa ja lehtiä, mutta ei kuki. Kasvi kukkii ja tekee siemeniä toisena kesänä. Seuraavana talvena kasvi yleensä kuolee. Mm. harakankello.
Kasviyhdyskunta Samalla kasvupaikalla kasvavat kasvit, jotka kilpailevat valosta, vedestä, ravinteista ja kasvutilasta.
Kasvualusta Ne maakerrokset, joihin kasvin juuret kiinnittyvät ja joissa ne kasvavat.
Koristekasvi Yksi- tai kaksivuotinen jalostettu usein ulkomailta tuotu kasvi. Mm.yksivuotinen kehäkukka ja kaksivuotinen sormustinkukka.
Kukkaniitty Rakennettuun ympäristöön perustettu tai hoidolla niityksi ohjattu maisemaniitty. Kasvillisuudessa suositaan kukkakasveja ja heinät toimivat suojaheininä kukkakasveille.
Kulttuurimaisema Maisema, missä ilmenee ihmisen vaikutus.
Luonnonkasvi Kasvilaji, joka muodostaa luonnontilaisia kasviyhdyskuntia ja leviää ihmisestä riippumatta.
Luonnonniitty Luontaisesti syntynyt niitty, kuten kallioniitty, tunturiniitty tai tulvaniitty. Niityt ovat avoimia ja valoisia kasvupaikkoja, missä harva puusto ja pensaat eivät varjosta allaan olevaa kasvustoa. Runsas valoisuus näkyy runsaana kukintana.
Monivuotinen kasvi Kasvi, joka tekee ensimmäisenä kesänä juuria ja lehtiä, mutta kukkii aikaisintaan toisena kesänä.  Esimerkiksi kielo ja kissankello
Muinaistulokas kasvi Muinaistulokas eli arkeofyytti kasvi on tullut Suomeen ihmisen mukana esihistoriallisella tai keskiajalla (1600-luvulla). Kasvi on ottanut pysyvän aseman luonnossa. Esim. ketoneilikka ja päivänkakkara.
Niittykasvi Kaikki niityillä viihtyvät ruohovartiset kasvit: kukka- ja heinäkasvit. Esimerkiksi näyttävästi kukkiva päivänkakkara ja koristeellinen heinä nuokkuhelmikkä

Niittykukka Niityillä viihtyvä näyttävästi kukkiva ruohovartinen luonnonkasvi.
Niittysiemen Niittykasvien siemenet, jotka on tuotettu lisäysviljelemällä.
Perenna Monivuotinen jalostettu kasvi tai puutarhaan perennaksi tuotu luonnonkukka. 
Mm. lehtoakilleija tai luonnon keltamaksaruoho. 
Perinnemaisema Perinteinen kulttuurimaisema, joka jaetaan perinnebiotooppeihin sekä rakennettuun perinnemaisemaan.
Perinnebiotooppi eli perinnemaisemien niitty on syntynyt metsien raivauksen ja kaskeamisen sekä tulvamaiden kuivattamisen seurauksena.
Puoliloinen Kasvi, joka ottaa osan ravintoa toisilta eläviltä kasveilta ja häiritsee niiden kasvua. 
Lähinnä heinillä loisivia niittykukkia ovat isolaukku, lehtomaitikka ja ketosilmäruoho 
Putkilokasvi Kasvi, jolla on juuri, varsi ja lehdet. Veden ja ravinteiden kuljetuksesta vastaavat putkimaiset solut.  Putkilokasveihin luetaan kaikki sanikkaiset ja siemen- eli kukkakasvit.  Suomessa tavataan vakituisesti noin 1300 putkilokasvilajia.
Rakennettu perinnemaisema Kulttuurimaiseman historialliset rakennukset lähiympäristöineen sekä varhaisen liikenteen, teollisuuden ja asuinympäristöjen maisemat ja puutarhat.
Ruohovartinen luonnonkasvi Pehmeävartinen kasvi, jonka maanpäälliset osat yleensä kuolevat talveksi.
Siemenkasvi Kukkakasvi: puut, pensaat, varvut, ruohot ja heinät.
Suojaheinä Niitylle kylvettävä heinäkasvusto. Heinät estävät maanpinnan eroosiota ja suojaavat niittykukkien taimia paahteelta ja rankkasateilta.
Uustulokas kasvi Kasvi on saapunut tänne ihmisen mukana 1600-luvun jälkeen. Mm. silkkiunikko ja puistolemmikki.
Vakiintunut uustulokas on levinnyt luonnossa omin voimin. Satunnainen uustulokas ei ole vielä ehtinyt saada vakiintunutta jalansijaa.
Yksivuotinen kasvi Kasvi, joka kasvaa, kukkii ja tekee siementä yhden kesän aikana. Esimerkiksi keto-orvokki ja keltapäivänkakkara