Niittysiemenet – kylvö

Niittysiemenet, siemenmäärä

Tarvittava niittykukkien siemenmäärä on pieni. 1 dl niittysiemeniä painaa noin 50g. Se riittää 100 m2 eli aarin niittyalalle!

Pieni siemenmäärä on helppo kylvää tasaisesti isolle alueelle, jos niittysiemenet sekoittaa väliaineeseen. Sopivia väliaineita ovat mm. hiekka, sahanpurut tai möyhennetty kasvuturve. Kylvöseosta tarvitaan noin 10-20 litraa/100 m2.

Niittykukkien siemenillä on suuria kokoeroja

Katso myös niittykukkien kuvia ja kasvupaikkoja sivulta Kasvikuvat

Kylvö

Kylvä siemenet muokatun maan pintaan. Yleensä niittysiemenet vaativat valoa itääkseen!
Maan pintaa ei siis sekoitella tai jyrätä kylvön jälkeen.

Kylvöaika

Niittykukkien siemenet voi kylvää keväällä, kesällä tai syksyllä. Kylvöaika vaikuttaa niittysiementen itämisajankohtaan ja taimivaiheen pituuteen.

Kevät (maalis-toukokuu): kasvupaikalla on kevätkosteutta ja yöt ovat kylmiä. Niittysiemenet itävät tasaisesti ja kasveilla on pitkä kasvukausi aikaa kasvattaa juuria ja lehtiä. Surin osa kasveista kukkii seuraavana kesänä.

Kesä (kesä-elokuu): maaperän kosteus vaihtelee säiden mukaan. Osa siemenistä jää itämislepoon odottamaan syyssateita tai seuraavaa kevättä. Osa kasveista ehtii kasvaa riittävän suuriksi ja ne kukkivat seuraavana kesänä.

Syksy (syys-marraskuu): alkusyksyllä kylvetyistä siemenistä osa itää heti ja kasvit saattavat kukkia seuraavana vuonna. Myöhään syksyllä kylvetyt niittysiemenet jäävät odottamaan kevättä. Luonnollinen kylmäkäsittely saa niittysiemenet itämään tasaisesti kevään koittaessa.
Yksivuotiset ruiskaunokki, ruisunikko ja aurankukka kylvetään aikaisin keväällä, heti lumien sulettua. Tällöin niittysiemenet saavat luonnollisen kylmäkäsittelyn.

Taimikasvatus

Luonnonkukat voi myös taimikasvattaa. Taimet istutetaan keväällä tai alkusyksystä. Taimikasvatus vie aikaa ainakin kaksi kuukautta.
Hyvin hitaasti itävät kasvit kylvetään suoraan maahan. Esim. vuokot ja kielo kukkivat ensimmäisen kerran aikaisintaan 4 – 6 vuoden kuluttua kylvöstä.

Suojaheinät

Niittykukat voi kylvää suojaheinän kanssa tai ilman sitä. Sopivia heinälajeja ovat lampaannata (100-200 g / 100 m2) kuivalle kasvupaikalle ja nurmirölli (50-100 g / 100 m2) kostealle kasvupaikalle. Niittyheinäseosta kylvetään 50-100 g / 100 m2.

Suojaheinän etuja

Harvaan kylvetty suojaheinä suojaa kukkien taimia paahteelta ja rankkasateelta. Kukat kasvavat hitaasti, joten heinäkasvusto antaa niitylle vihreän yleisilmeen ensimmäisenä kesänä.

Suojaheinän haittoja

Heinät ja niittykukat kilpailevat keskenään elintilasta, vedestä ja ravinteista. Liian tiheäksi päässyt heinä valloittaa niityn, sillä kukat kehittyvät heiniä hitaammin.
Runsas heinäkasvusto kuivattaa juurillaan tehokkaasti pintamaan.